Halloween ohi. Pikkujoulut tulossa. Joulu ja uusi vuosi lähestyy. Ja juuri tämä ajanjakso ratkaisee, miltä sun alkuvuosi näyttää. Moni ajattelee, että “tammikuussa aloitetaan taas.” Mutta totuus on: jos sulla ei ole suunnitelmaa nyt, tammikuussa sä todennäköisesti aloitat alusta. 👉 Se ei johdu itsekurin puutteesta. 👉 Se ei johdu siitä, ettet osaisi liikkua tai syödä oikein. 👉 Se johtuu siitä, ettei sulla ole selkeää suunnitelmaa, joka pitää sut raiteilla, vaikka elämässä on juhlia, kiireitä ja arjen hässäkkää. Tämä loppuvuoden jakso voi joko: ⚡ Viedä sut askeleen eteenpäin kohti tavoitteita tai 🧨 Romuttaa koko vuoden kehityksen Mutta hyvällä suunnitelmalla sä voit: ✅ Nauttia juhlakaudesta ilman syyllisyyttä ✅ Pitää rutiinit kunnossa, vaikka aikataulut vaihtelee ✅ Lähteä uuteen vuoteen vahvempana – ei väsyneenä ja nollatilanteesta Tämä on se ero niiden välillä, jotka reagoivat, ja niiden, jotka valmistautuvat. Tänä vuonna sä voit valita toisin. 👇Kommentoi “suunnitelma” niin tehdään sulle henkilökohtainen suunnitelma, joka auttaa pitämään fokuksen, rutiinit ja kehityksen kunnossa juhlakauden läpi. Älä aloita alusta tammikuussa. Aloita oikein nyt.

Seurasitteko kukaan Suomen vahvin nainen-kisaa? Aivan käsittämättömiä suorituksia! @Marita Harju sun pitäis kokeilla!💪 Atlas-kivet on kamalin laji! Oon vähän kokeillut nostella hiekkasäkkiä salilla ja se on tosi rankkaa ja hankalaa!

Lähdettiin @Kyösti Helminen kanssa yhdessä tekemään ja kehittämään Active-valmennuksen toimintaa kohti vähintäänkin ensiluokkaista valmennuskokemusta. Miksi yhdessä? Koska moni hukkuu “tee kaikki heti” -ohjeisiin ja informaatioviidakkoon. Me halutaan vähemmän meteliä, enemmän selkeyttä: mitä teet tänään, miksi se toimii ja miten jatkat ensi viikolla ilman kysymysmerkkejä. Miltä meidän laatu näyttää käytännössä? • Aloitus ja tilanteen kartoitus: Sinulle rakennettu selkeä suunta. • Valmentajan tuki: Ei pelkkiä toistomääriä, vaan oikea tuki oikeaan hetkeen. • Mittarit, jotka ymmärrät: Näet edistymisen yhdellä vilkaisulla. • Rajattu asiakasmäärä: Meillä huomio pysyy sinussa. Kerro kommenteissa mitä sä toivoisit henkilökohtaiselta valmennukselta?👇

Seuraavassa tekstissä tulen käyttämään paljon termiä: kipu. Ennen kuin luet sen, olisi mielestäni hyvä määritellä mitä tarkoitan sillä, jotta se on helpommin ymmärrettävissä. Tarkoitan kivulla pääasiassa ''psyykkistä kipua'' - Heräät -> väsyttää -> et jaksa nousta -> kipu -> torkutat hetken - Makaat sohvalla ja pitäisi lähteä liikkumaan -> ei huvittaisi yhtään -> kipu - Pitäisi laittaa ruokaa, ei jaksa -> kipu - Pitäisi tehdä tunti vielä töitä mutta ei huvita -> kipu - Pitäisi suunnitella ensi viikon ostokori ja käydä kaupassa -> ei huvita -> kipu En nyt tiedä onko kipu oikeastaan paras sana, mutta tiedät varmasti sen tunteen kun pitäisi tehdä jotain, mutta ei millään huvittaisi, sitä tarkoitan kivulla. Se on se psyykkinen epämukavuus. Tämä voi tulla vaikka tiskikoneen tyhjentämisestä, tiedät että siinä menee vain muutama minuutti, mutta joskus sen tekeminen on vain jotenkin hankalaa ja aiheuttaa ''psyykkistä kipua''. ---------------------------------- Tämä ''psyykkinen kipu'' on asia jonka kaikki kokee, luultavasti päivittäin, mutta siitä harvemmin puhutaan. Ja juuri se on monen epäonnistumisen syy. Mielestäni suurin syy miksi ihmiset epäonnistuvat elämätapamuutoksessa on tämä kipu joka tulee kun koitetaan muuttaa nykyisiä tapoja. Se ei tule kun makaa sohvalla ja katsoo sarjaa, se tulee, kun tekee jotain uutta, pakollista ja tylsää tai ''itseä kehittävää toimintaa''. - Treeni. - Kauppalistan teko tai terveellinen ruokailu. Hyvä asia on se, että usein se katoaa heti kun sen kohtaa! Treenin aloittaminen voi aiheuttaa monille vaikka useamman tunnin kipua, mutta kun aloitat treenin niin 5 minuutin päästä olo on parempi. ---------------------------------- Esimerkki: - Olet tullut töistä kotiin. - Vähän väsyttää. - Syöt jotain nopeaa ja istahdat sohvalle. Tiedät, että tänään piti mennä treenaamaan, mutta olo on löysä. Haluaisit vaan jäädä siihen makaamaan. 🧠 ”Ei huvita. Ei nyt. Teen huomenna. Tai viikonloppuna.” → Kipu. Se on täysin näkymätön vastus – mutta erittäin todellinen tunne.

Terkut kaikille Madeiralta. Meinasin skipata nämä karkelot (Masters EM yleisurheilukisat), mutta mieheni yllytyksestä suuntasimme tänne syysloman viettoon. Niinpä eilen kävelin ekan koitokseni, 5000 m ratakävely. N50 -sarjassa pääsin neljänneksi, kiva ylläri. Etelä-eurooppalaiset kanssasisaret halllitsevat tekniikan viimeisen päälle ja pitävät sillä vauhdin yllä, joten sijoitukseni omalta osaltani yllätti positiivisesti. Tulevan viikon aikana työ jatkuu: edessä on vielä 10km ja 20km. Ja toki välipäivinä kaikkea muuta mukavaa. Ensin hermostutti ihan hirveästi, mutta ajattelin ottaa koko koitoksen nautiskelun kannalta ja iloita joka hetkestä. Tanssiminen ja rukous ennen starttia on minun voimakeinoni. Moni muukin kisailija yhtyi tanssiin kanssani, ja näin jännittynyt tunnelma keveni.